Урок 32

Абессив и адессив III инфинитива

Агентное причастие

— Luitko aamulla lehdestä artikkelin, joka kertoo geenitekniikasta?
— En ehtinyt. Minulta¹ jäi koko² lehti lukematta, kun tuli niin kiire.

 ◊

— Millähän tämän tahran saisi pois?
— Ei se lähde kuin³ pesemällä.

 ◊

— Mistä siinä sinun lukemassasi artikkelissa kerrottiin?
— Eräästä geenitutkimuksesta.
— Kenen kirjoittama se oli?
— Erään suomalaisen tutkijan.

geenit гены

SELITYKSIÄ

1. Minulta jäi lehti lukematta. ’Я не прочитал газету’.

При сочетании глагола jäädä и абессива, обозначающем, что что-то остается несделанным, действующее лицо выражено аблативом.

2. Koko lehti jäi lukematta. = Lehti jäi kokonaan lukematta. ’Газета осталась непрочитанной’.

Koko — несклоняемое слово, схожее с наречием.
En tiennyt koko asiasta mitään. — En tiennyt asiasta ollenkaan. ’Я ничего не знал об этом’.

3. Ei se lähde kuin pesemällä. = Ei se lähde muuten kuin pesemällä. = Se lähtee vain pesemällä. ’Это можно вывести только стиркой’.

III INFINITIIVIN ABESSIIVI JA ADESSIIVI

Абессив и адессив III инфинитива

Образование абессива III инфинитива:

Окончание абессива III инфинитива -matta/-mättä присоединяется к основе 3 лица. Абессив III инфинитива обозначает, что действие, выраженное глаголом, остается невыполненным. Эта форма употребляется, напр., с глаголами olla, jättää, jäädä.

Образование адессива III инфинитива:

Окончание адессива III инфинитива -malla/-mällä присоединяется к основе 3 лица. Адессив III инфинитива обозначает, каким образом или каким способом совершается действие основного глагола.

Agenttipartisiippi

Агентное причастие

halla (ночные) заморозки
heisipuu калина
lausua произносить; lausua julki mielipiteensä высказать свое мнение
pikkuleivät печенье
pääosa главная роль

SELITYKSIÄ

1. ... sai Finlandia-palkinnon. ’... получил премию ’Финляндия’’.
Это самая большая литературная премия Финляндии. Она дается один раз в год.

С помощью того же показателя -ma/-mä, что и в III инфинитиве, из переходных глаголов образуется причастие, которое употребляется подобно прилагательному в качестве определения и предикатива. Такое причастие называется агентным причастием. При нем всегда обозначается действующее лицо (агент), выраженное либо генитивом, либо притяжательным суффиксом, иногда и тем, и другим (когда действующее лицо обозначено личным местоимением). Выступая в качестве определения, агентное причастие заменяет собой определительное придаточное предложение (relatiivilause).

Helvi Hämäläisen kirjoittama runokokoelma = runokokoelma, jonka Helvi Hämäläinen on kirjoittanut ’сборник стихов, написанных Хельви Хямяляйнен = сборник стихов, который написала Хельви Хямяляйнен’.
Šukšinin ohjaamassa elokuvassa = elokuvassa, jonka Šukšin on ohjannut ’в фильме, поставленном Шукшиным = в фильме, который поставил Шукшин’.
Likaamasi astiat = astiat, jotka olet liannut ’запачканная тобой посуда = посуда, которую ты запачкал’.
Lapsi lausui opettelemansa runon = lapsi lausui runon, jonka oli opetellut ’ребенок прочитал выученное им стихотворение = ребенок прочитал стихотворение, которое он выучил’.

Обратите внимание: предложение ’Korjasin hänen kirjoittamansa tekstin virheet’ нельзя преобразовать в относительное придаточное предложение, т. к. определяемое причастием слово (tekstin) само является генитивным определением (к слову virheet).

Kenen maalaama on »Halla»? = Kuka on maalannut »Hallan»? ’Кем написана (картина) »Halla»? = Кто написал (картину) »Halla»?’
Se on Hugo Simbergin maalaama. = Sen on maalannut Hugo Simberg. ’Она написана (художником) Хуго Симбергом. = Ее написал (художник) Хуго Симберг’.
Helkavirret ovat Eino Leinon kirjoittamia. = Helkavirret on kirjoittanut Eino Leino. ’Песни Троицина дня написаны (поэтом) Эйно Лейно. = Песни Троицина дня написал (поэт) Эйно Лейно’.

Обратите внимание: если у основного глагола в 3 лице и агентного причастия общий субъект, действующее лицо причастия выражается притяжательным суффиксом. Если у них разные субъекты, к агентному причастию необходимо прибавить местоимение hänen/heidän.

Katja vei kirjoittamansa kirjeen postiin (Katja oli kirjoittanut kirjeen). ’Катя отнесла написанное ею письмо на почту (письмо написала Катя)’.
Katja vei hänen kirjoittamansa kirjeen postiin (joku muu kuin Katja oli kirjoittanut kirjeen). ’Катя отнесла написанное им письмо на почту (письмо написал кто-то другой, а не Катя)’.

LUKUTEKSTI 1

SUOMEN KANSALLISMUSEO

Suomen Kansallismuseo sijaitsee Helsingin keskustassa Mannerheimintien varrella. Ajatus kansallismuseon rakentamisesta syntyi 1800-luvulla yliopiston kansatieteellisten kokoelmien saamiseksi¹ yksien seinien sisään. Asiaa käsiteltiin vuoden 1872 valtiopäivillä, joiden antamassa asetusluonnoksessa ehdotettiin, että asian hoito annetaan Helsingin yliopiston konsistorille. Asetusehdotus kuitenkin raukesi, koska hallitsija ei vahvistanut sitä. Monien vaiheiden jälkeen asetettiin sitten komitea suunnittelemaan kansallismuseota. Komitean laatiman ohjelman perusteella senaatti antoi 1888 arkkitehti Gripenbergin tehtäväksi laatia museorakennuksen piirustukset.

Sopivan paikan löytäminen museolle viivästytti rakentamisen aloittamista. Kun paikka lopulta löytyi, olivat Gripenbergin piirtämät ja senaatin hyväksymät piirustukset rakennustaiteen uusien virtausten vuoksi vanhentuneet. Suomalais-kansallisen tyylin luomisesta tuli juuri nyt tärkeä tavoite. Ideoita etsittiin kansanrakennustaiteesta, erityisesti karjalaisesta puuarkkitehtuurista sekä keskiaikaisesta linna- ja kirkkoarkkitehtuurista. Eurooppalaisen jugendtyylin² ja suomalaiskansallisen tyylin hengessä syntyi 1800—1900-lukujen taitteessa lyhyenä ajanjaksona suppea määrä rakennustaidetta, jota sanotaan kansallisromanttiseksi. Ajan hengen mukaisesti haluttiin, että myös uusi museorakennus edustaisi kansallisromanttista tyyliä. Monien taiteilijoiden painostama senaatti lopulta päätti vuonna 1901 julistaa museon suunnittelukilpailun arkkitehdeille.

Kilpailuun lähetettiin 15 ehdotusta. Palkintolautakunta asetti ensimmäiselle sijalle nimimerkin Carl XII tekemän ehdotuksen. Nimimerkin takaa paljastuivat voittajiksi arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Museon rakennustöiden valmistelu aloitettiin syksyllä 1905 purkamalla paikalta suuret kaksikerroksiset puurakennukset, joissa oli asunut rautateiden työntekijöitä. Museo valmistui marraskuussa 1910.

Arkkitehtikolmikon Gesellius — Lindgren — Saarinen suunnittelema museorakennus on kansallisromantiikan ajan merkittävimpiä rakennusmonumentteja maassamme. Kun kävijä astuu sisään jykevistä pronssiovista, hänen edessään avautuu keskushalli. Hallissa huomio kiinnittyy massiivisten ja yksinkertaisten pylväiden kannattamiin holveihin, joita koristavat Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset freskot. Tunnelma on salaperäisen hämärä, sillä lasinen kupoli antaa vain niukasti valoa halliin, ja yläkerran portaikon valo siivilöityy lasimaalausten koristamien ikkunoiden lävitse.

Jos Suomen Kansallismuseota vertaa monien eurooppalaisten suurkaupunkien kansallismuseoihin, se on pieni ja vaatimaton. Kokoelmat antavat kuitenkin hyvän käsityksen Suomen kansan esihistoriasta, keskiaikaisesta kirkkotaiteesta, eri tyylisuuntien — renessanssin, barokin ja rokokoon — sisustustyyleistä sekä kansankulttuurista, jota runsas kansatieteellinen esineistö valaisee. Mielenkiintoisen oman kokonaisuutensa muodostaa osasto, joka esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja.

Lähteet: Kansallismuseo. Opas. 5. tarkistettu painos. Helsinki 1977
Kopista, Sirkka Suomen Kansallismuseo, kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti.
Helsinki 1981

SELITYKSIÄ

1. saamiseksi = jotta saatiin
2. jugendtyyli ’«югендстиль»’ — это применяемое обычно к немецкому искусству наименование стиля «модерн».

Uusia sanoja

LUKUTEKSTI 2

VENÄLÄISIÄ TAITEILIJOITA

Ilja Repin syntyi vuonna 1844. Nuoruudessaan hän hankki toimeentulonsa maalaamalla muotokuvia ja ikoneja, 1860-luvulla hän opiskeli Pietarin taideakatemiassa, ja 1890-luvulla hänestä tuli akatemian professori.

Repinin kuuluisimpia teoksia on »Volgan lautturit» (Burlakit). Aiheen tauluun Repin sai, kun hän opiskeluaikanaan eräällä laivalla näki Nevalla ensi kertaa lotjanhinaajia. Kun hän teki kesämatkoja Volgalle, hän suunnitteli maalaustaan tarkkailemalla lotjanhinaajia ja piirtämällä lukuisia luonnoksia. Taulun katselija ei voi olla tuntematta myötätuntoa Repinin kuvaamia ihmisiä kohtaan.

Mihail Vrubel (1856—1910) loi tarunomaiset maalauksensa käyttämällä kansanrunouden aiheita. Hän tavoitteli ikuista kauneutta ja sopusointua salaamatta pettymystään, kun ei voinut niitä tavoittaa.

Kuzma Petrov-Vodkin (1878—1939) vaikutti kahden aikakauden taitteessa. Hän ei jättänyt vastaamatta vallankumouksen haasteisiin. Kuvaamalla vallankumouksen ja sen jälkeisen ajan tapahtumia hän oli luomassa pohjaa neuvostotaiteelle.

Neuvostotaiteen kuuluisimpia graafikoita ja kuvanveistäjiä on Aleksandr Deineka (1899—1969). Asemansa neuvostotaiteen huomattavana edustajana hän sai luomalla uuden teollisen vuosisadan taidetta ja tulkitsemalla kansansa isänmaallisia tunteita.

Lähde: Gubarev, Aleksandr. Venäläinen museo. Opas. Moskova 1981

Uusia sanoja

LUKUTEKSTI 3

TRETJAKOVIN GALLERIA

Kuuluisa taidemuseo sai alkunsa 1850-luvulla muutamasta Tretjakovin hankkimasta taulusta. Pavel Tretjakov oli sivistynyt mies, hän auttoi kyvykkäitä nuoria taiteilijoita ja seurasi heidän kehitystään. Hän vaistosi vielä tuntemattomassa maalarissa tulevan kyvyn.

Tretjakovin perustama kokoelma karttui nopeasti, 1880-luvulla museosta tuli julkinen taidegalleria. Myöhemmin Tretjakov lahjoitti koko keräämänsä kokoelman, joka käsitti noin kaksituhatta teosta, Moskovan kaupungille. Siitä lähtien museon kokoelmat ovat huomattavasti kasvaneet. Ne käsittävät yli 57000 teosta — maalauksia, piirroksia, veistoksia, kaiverruksia ja ikoneja. Kokoelmaa täydennetään jatkuvasti.

Museon perusosan muodostavat 1800-luvun loppupuolen teokset. Silloin taiteessa taisteltiin akateemisuutta vastaan. Vuonna 1870 ryhmä taiteilijoita muodosti toverikunnan, joka järjesti kiertonäyttelyjä ja yritti lähentää taidetta kansaan. Lahjakkaimmat taiteilijoista olivat Ilja Repin ja Vasili Surikov. Heidän maalaamansa taulut ovat Tretjakovin galleriassa näkyvällä paikalla. Myös muita tämän toverikunnan taiteilijoita, kuten Kramskoi, Levitan, Perov ja Šiškin, on edustettuna tässä museossa. Kramskoin maalaus »Kristus autiomaassa» on gallerian parhaimpia tauluja. Itse taiteilija sanoi taulustaan näin: »Jokaisen ihmisen elämässä on hetki, jolloin hän joutuu ajattelemaan, mennäkö oikealle vai vasemmalle, myydäkö sielunsa rahasta vai ollako antamatta pahalle periksi...»

Uusia sanoja

HARJOITUKSIA

1. Дополните предложения словами справа.

2. Дополните предложения агентным причастием. Обратите внимание на употребление притяжательного суффикса.

Piirretty rakennus. Arkkitehdin ... . Hänen ... .

Annettu asetus. Valtiopäivien ... . Heidän ... .

Laadittu ohjelma. Komitean ... . Meidän ... .

Kirjoitettu artikkeli. Lehtimiehen ... . Minun ... .

Tilattu lehti. Isän ... . Sinun ... .

3. Преобразуйте глагол в агентное причастие и замените придаточное предложение агентной конструкцией.

Vuonna 1915 Venäjällä julkaistiin Kalevala, jonka Gallen-Kallela oli kuvittanut. Väinö Kaukonen sai Elias Lönnrotin palkinnon, jonka Kajaanin kaupunki oli myöntänyt. Tretjakovin galleriassa turistit tutustuivat ikoneihin, jotka muinaisvenäläiset taiteilijat ovat maalanneet. Toverikunta, jonka taiteilijat muodostivat, järjesti kiertonäyttelyjä. Taidegalleria sai alkunsa muutamasta taulusta, jotka Tretjakov oli hankkinut. Katselija tuntee myötätuntoa ihmisiä kohtaan, joita Repin on kuvannut. Näytelmät, jotka Hella Wuolijoki on kirjoittanut, ovat suosittuja myös Venäjällä. Runot, jotka Taisto Summanen on sepittänyt, ovat hyvin lyyrisiä.

4. Употребите вместо точек агентную конструкцию.

Rantaset söivät päivällisen ravintolassa.

... päivällinen maksoi sata markkaa.
Professori Suoninen piti luentoja yliopistossa.

... luennot kiinnostivat opiskelijoita.
Hän keräsi aineistoa tutkielmaa varten.

... aineisto oli tärkeää.
Opiskelija teki tutkimuksen.

... tutkimus aiheutti väittelyä.
Metšev kuvitti Kalevalan.

... Kalevala julkaistiin Petroskoissa.
Tiina kirjoitti Leenalle kirjeen.

Leena vastasi ... kirjeeseen.
Hölmöläiset rakensivat talon.

... talo oli pimeä.
Äiti lahjoitti Anitalle tossut.

Anita pitää mielellään ... tossuja.

5. Дополните предложения данной агентной конструкцией.

a) professori Itkosen kirjoittama artikkeli
Aikakauslehti Virittäjässä julkaistiin ...

Opiskelijat ovat kiinnostuneet...

He eivät ole vielä lukeneet ...

Opettaja kiinnitti heidän huomionsa ...

Hän kertoi opiskelijoille ...

b) perustama museo
Tretjakov hankki... yhä uusia tauluja.

Hänen ... laajeni nopeasti.

Hän lahjoitti ... Moskovan kaupungille.

Turistit käyvät mielellään hänen ...

c) suomentama romaani
Luin Ulla-Liisa Heinon ...

Suomessa on ilmestynyt paljon Heinon ...

Suomalaiset pitävät hänen ...

Hänen ... ovat hyviä.

6. Преобразуйте предложения по образцу.

Kotitehtäviä ei ole tehty. Ainekirjoitusta ei ole kirjoitettu. Tekstiä ei ole käännetty. Kirjaa ei ole vielä julkaistu. Tenttejä ei ole vielä suoritettu. Ongelmia ei ole ratkaistu. Huoneita ei ole siivottu. Lattiaa ei ole imuroitu. Pölyjä ei ole pyyhitty. Pukua ei ole ommeltu. Ovea ei ole lukittu. Matkalaukkua ei ole pakattu. Matkalippuja ei ole varattu.